SUOMALAINEN MEHILÄISFARMI
Mehiläinen on ihmisen paras ystävä
Olemme Elina & Martti, puolivallattomat kaupunkilaiset luonnon ihmeiden äärellä. Yhdessä mehiläistemme kanssa muodostamme mainion tiimin nimeltä Elma B.
Valmistamme Elma B -tuotteita ensiluokkaisesta hunajasta ja mehiläisvahasta. Ensiluokkainen tarkoittaa, että saamme hunajaa ja vahaa omilta mehiläisiltämme, luomutuotanto vaatimukset täyttävästä ympäristöstä Satakunnassa. Hunajamme on aina tuoreinta mahdollista, viimeisen kesän satoa. Ihonhoitotuotteisiin käyttämämme vaha on mehiläisten kesän aikana valmistamaa neitsytmehiläisvahaa, jonka keräämme talteen hunajakennojen päältä.
Erilaiset hunajat, ihonhoitotuotteet sekä mehiläisvahakynttilät valmistuvat meillä pihapiirin entisessä kyläkaupassa. Periaatteemme on, että käytämme kaikissa tuotteissamme vain luonnosta saatavia ainesosia. Ne eivät siis sisällä keinotekoisia maku-, haju-, tai säilöntäaineita. Tarkat sisältömerkinnät löytyvät sivuiltamme jokaisen tuotteen kohdalta, sekä tietysti myyntipakkauksista.
Olemme molemmat myös ammattitutkinnon suorittaneita mehiläistarhaajia. On itsestään selvä, että teemme työtämme luontoa ja mehiläisiä arvostaen. Mielestämme asiaan kuuluvat puiset mehiläispesät ja puhdas ympäristö, lyhyet etäisyydet tarhojen välillä sekä ennen kaikkea hyvä ja ammattitaitoinen huolenpito eläimistä. Hoitotapoihimme ei kuulu pesien siirtely parempien sato-odotusten perässä, pölytys-tai torjuntapalveluiden tuottaminen mehiläisillä, eikä mehiläisten lääkitseminen.
Tuotamme artesaanihunajaa, mikä tarkoittaa muun muassa runsaasti käsityötä. Hunajan maku syntyy satokasvien meden ominaisuuksista, joten huomioimme mehiläispesiemme ympäristön kasvillisuuden. Linkoamme, säilytämme ja lopuksi purkitamme hunajat erilaisten medenkeruuympäristöjen mukaan. Näin saamme joka vuosi erilaisia ja eri makuisia Elma B -hunajia.
Palvelemme yksityisasiakkaiden lisäksi jälleenmyyjiä ja teemme yhteistyötä yritysten kanssa.
Jos taas olet kiinnostunut mehiläisistä harrastuksena, voit kysyä meiltä myytäviä mehiläispesiä ja neuvoja niiden hoidossa.
Löydät yhteystietomme kotisivujen alareunasta.
Onko mehiläinen jo kohta uhanalainen Suomessa?
Yleisesti ottaen mehiläinen voi maassamme hyvin.
Suurin yksittäinen harmi tarhamehiläiselle on punkki, joka on jo levinnyt maailmassa lähes kaikkialle. Mehiläisiinsä sitoutuneet tarhaajat osaavat kuitenkin auttaa yhdyskuntia tässäkin asiassa. Itse torjumme punkkia luonnollisin keinoin, timjami-öljyssä olevalla tymolilla sekä raparperinkin sisältämällä oksaalihapolla. Nämä orgaaniset yhdisteet ovat harmittomia mehiläisille mutta punkit eivät niitä siedä.
Paikallisesti mehiläisille voi aiheutua ikävyyksiä myös viljelyksillä huolimattomasti tehdystä tuholaistorjunnasta tai kaupungin vilkkaasta liikenteestä.
Mitä hoitajat puuhaavat kesällä/talvella?
Meillä alkukesän tärkein tehtävä on pitää mehiläiset tyytyväisinä ja pesissään. Tämä tapahtuu huolehtimalla, että mehiläisillä on kotonaan sopivasti tilaa ja lämpöä. Kesän lopulla yhdyskuntien tulee olla hyvinvoivia ja niillä pitää olla tarpeeksi ruokaa pitkään talveen. Talvella pesät tarvitsevat ruoan lisäksi vain rauhaa. Tällöin hoitaja tekee kaluston puhdistustöitä ja haaveilee kesästä.
Ryöstättekö mehiläisiltä kaiken hunajan?
Keräämme pesistä vain hunajaa, joka jää mehiläisiltä käyttämättä. On olennaista, että mehiläiset saavat syödä keräämäänsä hunajaa kevään, kesän ja syksyn kuluessa niin paljon kuin haluavat. Samoin siitepölyä. Vain näin toimiessamme voimme toivoa saavamme satoa itsekin. Ja jos joku jää huonona kesänä ilman hunajaa, on se kyllä tarhaaja. Jätämme pesiin hunajaa myös talveksi.
Sydäntalvea varten pesille annetaan lisäksi puhdasta sokeria veteen liotettuna. Mehiläiset tekevät tästä ns. talviruokaansa. Tämä on tärkeä hoitotoimi yhdyskunnan selviämiseksi talven yli. Puhdas sokeri ei sisällä kivennäisiä kuten hunaja. Kivennäiset aiheuttaisivat mehiläisen suoliston nopean täyttymisen ja tarpeen kakkia pesän sisälle. Talvella tämä vahingoittaisi kohtalokkaasti koko yhdyskuntaa. Mehiläinen voi syödä turvallisesti hunajaa vasta keväänkorvalla. Hunaja on tätä varten syksyllä laitettu pesän reunoille, josta mehiläiset sen liikkeelle lähdettyään löytävät.
Nukkuvatko mehiläiset talviunta?
Ovat hereillä. Ulkolämpötilan viilentyessä mehiläiset lopettavat lentämisen ja hakeutuvat pesässä pallomaiseen muodostelmaan. Pallon keskellä lämmittelee kuningatar mukavassa, yli 20 asteen lämmössä. Pallo muuttuu tiiviimmäksi aina ulkolämpötilan laskiessa. Näin toimiessaan yhdyskunta ei koskaan palellu talven aikana. Niin voi kuitenkin käydä, jos pallo jostain syystä hajoaa. Esimerkiksi linnut, pikkujyrsijät tai karhut voivat aiheuttaa pesäkuolemia häiriköimällä mehiläisiä kevättalvella. Ja kyllä; meillä on karhukin vieraillut pesillä.
Paljonko pesässä on mehiläisiä?
Hyvinvoivassa pesässä on talvehtimassa n. 10 000 mehiläistä, kesällä n. 50 000. Keväällä yhdyskunta alkaa kasvaa vauhdikkaasti ja on suurimmillaan loppukesästä. Pesässä asuvat yksi kuningatar, muutama sata kuhnuria ja kymmeniätuhansia työläismehiläisiä. Kuningatar ja työläiset ovat tyttöjä, kuhnurit poikia.
Kuinka vanhaksi mehiläinen elää?
Työmehiläinen elää kesällä noin 6 viikkoa mutta sattuessaan syntymään syksyllä, useamman kuukauden.
Lentäminen on kovaa työtä mehiläisellekin ja koska talvehtiva mehiläinen ei lennä paljoakaan, elää se siksi pitkään. Kuningatar voi elää useita vuosia.
Te olette kysyneet meiltä mehiläisistä..
Minkä verran pesästä tulee hunajaa?
Sekä Suomen kesät, että mehiläisyhdyskunnat, ovat keskenään hyvin erilaisia. Sato voi olla 0-100kg. Keskiarvo lienee meillä hieman alle 40 kg per pesä.
Onko hunaja terveellistä?
Hunaja on antioksidantti ja tukee elimistön vastustuskykyä estämällä rasvojen hapettumista. Sillä on antibioottinen, mikrobeja tuhoava vaikutus. Hunaja tunnetusti helpottaa myös kurkkukipua.
Terveysvaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti tutkittavia, koska hunajat voivat olla keskenään hyvin erilaisia.
Onko hunajassa sokeria?
Noin 80% hunajan koostumuksesta on erilaisia, kukkien meden sisältämiä, sokereita. Ihmisen lisäämää sokeria hunaja ei sisällä. Toisaalta hunaja on kuitenkin oliiviöljyn jälkeen maailman väärennetyin elintarvike. Mitkään ulkoiset seikat eivät valitettavasti kerro, onko hunajan seassa esim. melassia. Tällainen selviää vain laboratoriotutkimuksessa. Kotimainen hunaja on tässäkin suhteessa lyömätön vaihtoehto. Hunaja-väärennöksiä ei ole tullut testeissä esille vuosikymmeniin.
Onko suomalainen hunaja parempaa kuin muualla tuotettu?
Joidenkin muistaman, jo edesmenneen kenraalin sanomaa hieman soveltaen: "Suomalainen hunaja on parasta meille suomalaisille."
Hunaja on erinomainen matkamuisto lomamatkalta mutta isossa kuvassa ei ole oman maan hunajan voittanutta. Mehiläiset hyödyttävät luontoa aina paikallisesti. Hunaja on lähiruokaa, eikä sitä kannata kuljetella suuria määriä maasta toiseen. Lisäksi kotimaisen hunajan alkuperä on helppo selvittää vaikkapa tarhaajalta itseltään. Hunajan tuotanto ei ole Suomessa teollisuudenala vaan suurelta osin asialleen omistautuneiden, mehiläisiinsä intohimoisesti suhtautuvien tarhaajien kivaa mutta usein kovaakin työtä.
Miten hunaja valmistetaan?
Mehiläiset valmistavat hunajan keräämällä mettä kukista, lisäämällä siihen entsyymeitään ja sen jälkeen kuivattamalla ylimääräisen veden pois. Hunajan maku vaihtelee sen mukaan, missä kukissa mehiläinen vierailee. Ihminen ei osallistu hunajan valmistukseen, vaan hunaja on sellaisenaan valmista, puhdasta, aitoa luonnontuotetta.
Pilaantuuko hunaja?
Hunaja ei varsinaisesti pilaannu, eikä se siten ole koskaan syötäväksi kelpaamatonta. Lähimmäksi pilaantunutta pääsee hunaja, joka on alkanut käymään. Tällöin hunaja saa epämiellyttävän äitelän maun. Käyminen voi alkaa epäedullisissa säilytysolosuhteissa varsinkin, jos hunaja on hieman normaalia kosteampaa.
Miksi hunajapurkissa lukee kielletty alle 1-vuotiailta?
Hunaja voi sisältää luonnossa esiintyvää bakteeria, joka saattaa aiheuttaa vauvoille imeväisbotulismin, vakavan myrkytystilan. Bakteeri on isommille lapsille ja aikuisille täysin vaaraton.
Mihin hunajaa voi käyttää?
Mihin vaan, rajana vain mielikuvitus. Itse käytämme hunajaa mm. juomissa, salaateissa, lihan, kalan, kasvisten ja marjojen kanssa, smoothiessa, leivän ja puuron päällä, yleensäkin aina sokerin sijasta.
Hunajaa voi hyvin käyttää myös leivonnassa.
Paitsi että hunaja on ympäristöystävällistä lähiruokaa, on se myös paras makeutusaine: Ihminen maistaa hunajan normaali sokeria makeampana ja tarvitsee sitä siten kolmanneksen vähemmän. Lisäksi hunaja sisältää 20% vähemmän kaloreita kuin sokeri.
